Hiilineutraalius

Mitä hiilineutraalius tarkoittaa?

Hiilineutraalius tarkoittaa sitä, että ilmakehään vapautuu hiilidioksidia vain sen verran, kuin luonnolliset hiilinielut pystyvät sitä sitomaan. Käytännössä siis kaikki ihmisten aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt pitäisi pystyä keräämään takaisin talteen.

Hiilinielu on luonnon mekanismi, joka sitoo hiilidioksidia enemmän kuin vapauttaa sitä ilmakehään. Luonnon tärkeimmät hiilinielut ovat metsät, valtameret ja maaperä. Näiden arvioidaan sitovan vuosittain noin 9,5–11 gigatonnia hiilidioksidia. Vertailun vuoksi maailman kokonaispäästöt olivat 37,8 gigatonnia vuonna 2021, eli hiilinielujen kapasiteetti ei tällä hetkellä riitä millään kattamaan kaikkia päästöjä.

Ihmisen kehittämät tekniset ratkaisut eivät ole toistaiseksi kyenneet sitomaan hiilidioksidia ilmakehästä riittävän suuressa mittakaavassa, jotta ilmaston lämpenemistä voitaisiin tehokkaasti hillitä.

Luonnon hiilinieluihin sitoutunut hiilidioksidi voi vapautua takaisin ilmakehään esimerkiksi metsäpalojen, metsänhakkuiden tai maankäytön muutosten seurauksena. Siksi kaikkein tärkein askel kohti ilmastoneutraaliutta on vähentää päästöjä mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti.

EU:sta hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä

Ilmastonmuutos vaikuttaa nykyisin kaikkialla maailmassa. Äärimmäiset sääilmiöt, kuten hellejaksot, rankkasateet, kuivuus, tulvat ja maanvyöryt, ovat lisääntyneet selvästi myös Euroopan alueella. Lisäksi ilmaston lämpeneminen aiheuttaa muun muassa merenpinnan nousua, valtamerien happamoitumista sekä luonnon monimuotoisuuden merkittävää köyhtymistä.

Jotta maapallon lämpötilan nousu voitaisiin rajata IPCC:n suosittamaan 1,5 asteeseen, on hiilineutraaliuteen päästävä viimeistään vuosisadan puoliväliin mennessä. Tämä tavoite sisältyy myös Pariisin ilmastosopimukseen, jonka on hyväksynyt yhteensä 195 valtiota, EU mukaan lukien.

Pariisin sopimuksessa maat ovat sitoutuneet siihen, että maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupäästöt saavuttaisivat huippunsa mahdollisimman nopeasti. Tämän jälkeen päästöjä tulisi vähentää ripeästi niin, että ihmisen tuottamat päästöt ovat tasapainossa luonnollisten kasvihuonekaasunielujen kanssa vuosisadan jälkimmäisellä puoliskolla.

Joulukuussa 2019 Euroopan komissio julkaisi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, jolla pyritään tekemään Euroopasta maailman ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. Tavoite vahvistettiin EU:n ilmastolaissa, jonka myötä ilmastoneutraalius muuttui sitovaksi osaksi EU:n lainsäädäntöä.

EU:n tavoitteet

Euroopan unioni on sitoutunut erittäin kunnianhimoisiin ilmastotoimiin. EU:n vihreän kehityksen ohjelmassa tavoitteena on saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä, eli tuolloin kasvihuonekaasuja ei päästettäisi ilmakehään enempää kuin niitä voidaan sitoa.

Tavoitteesta tuli juridisesti sitova, kun Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät vuonna 2021 EU:n ilmastolain. Samalla laki nosti myös vuoden 2030 päästövähennystavoitetta aiemmasta 40 prosentista vähintään 55 prosenttiin.

Tämän tavoitteen saavuttamiseksi EU:ssa on parhaillaan käynnissä kattava lainsäädännön päivitys ja uusien lakien laatiminen. Kyseinen lakipaketti tunnetaan nimellä ”Fit for 55”, ja siihen kuuluu esimerkiksi päästökaupan uudistaminen, kansallisten päästövähennystavoitteiden asettaminen, maankäytön hiilinielujen vahvistaminen sekä liikennesektorin päästöjä säätelevät uudet määräykset.

Päästöjen kompensointi

Yksi tapa edistää hiilineutraaliutta ja vähentää päästöjä on kompensoida yhdellä alalla aiheutuvia päästöjä tekemällä vastaavia vähennyksiä jossain muualla. Kompensointia voidaan toteuttaa esimerkiksi sijoittamalla uusiutuvaan energiaan, parantamalla energiatehokkuutta tai kehittämällä muita puhtaita ja vähähiilisiä teknologioita. Esimerkki tällaisesta järjestelmästä on EU:n päästökauppa, jossa päästöjen tuottajien on ostettava oikeuksia aiheuttamilleen hiilidioksidipäästöille.

Toinen mielenkiintoinen tapa vähentää päästöjä on hiilitulli, joka kohdistettaisiin tuontituotteisiin sellaisista maista, joissa ilmastotavoitteet eivät ole yhtä tiukkoja kuin EU:ssa. Tämän mekanismin avulla varmistetaan, ettei ympäristön kustannuksella tuotettuja tavaroita voida myydä EU-markkinoilla halvemmalla hinnalla kuin eurooppalaisia, puhtaammin tuotettuja tuotteita. Euroopan komission oli määrä tehdä ehdotus hiilitullimekanismista vuoden 2021 aikana.