Ilmastokriisi uhkaa ihmisoikeuksia
Ilmastokriisi uhkaa ihmisoikeuksia monellakin tapaa.
Oikeus elämään ja terveyteen
Ilmaston lämpeneminen vaarantaa miljardien ihmisten oikeuden elämään ja terveyteen. Maailman terveysjärjestö WHO arvioi, että vuosien 2030 ja 2050 välillä ilmastonmuutoksesta johtuvat terveyshaitat aiheuttavat vähintään 250 000 kuolemaa vuosittain. Noihin kuuluvat esimerkiksi malaria, aliravitsemus, ripulitaudit ja kuumuus.
Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat kehittyvät maat, joissa ilmastonmuutoksen vaikutukset ruoantuotantoon, nälänhätään ja tautien leviämiseen ovat kaikkein isoimmat. Nämä kriisit kytkeytyvät suoraan ihmisten terveyteen ja oikeuteen turvalliseen elämään.
Oikeus asuntoon
Ilmaston lämpeneminen uhkaa ihmisten elinympäristöjä yhä monipuolisemmin. Äkilliset luonnonkatastrofit – kuten hirmumyrskyt ja tulvat – voivat tuhota koteja yhdessä yössä. Pitkällä aikavälillä myös kuivuus ja merenpinnan nousu tekevät monista alueista vähitellen asuinkelvottomia.
Hyvä esimerkki tästä on Pakistanin tilanne syksyllä 2022, jolloin poikkeuksellisen rankat sateet ja laajat tulvat pakottivat yli 30 miljoonaa ihmistä jättämään kotinsa. Tämä on karu muistutus siitä, kuinka ilmastokriisi koskettaa jo nyt miljoonia ihmisiä ympäri maailmaa.
Oikeus veteen ja sanitaatioon
Yli miljardi ihmistä elää jo nyt ilman luotettavaa pääsyä puhtaaseen juomaveteen – ja ilmaston lämpeneminen tekee tilanteesta entistä vaikeamman. Kuivuus vähentää vesivarantoja, mutta myös äkilliset tulvat ja rankkasateet voivat heikentää veden laatua. Kun veden mukana leviää likaa ja taudinaiheuttajia, tartuntatautien riski kasvaa paljon.