Ihmiskunta ja sen aiheuttama ilmaston nopea lämpeneminen muodostavat tällä hetkellä yhden suurimmista globaaleista kriiseistämme – ilmastonmuutos on todellinen. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo kaikkialla maailmassa, niin luonnossa kuin meidän ihmisten arjessakin – myös täällä Suomessa. Jokainen meistä voi kuitenkin vaikuttaa tilanteeseen omilla valinnoillaan ja teoillaan. Nyt on aika toimia yhdessä puhtaamman tulevaisuuden puolesta!
Sää tarkoittaa ilmakehän hetkellistä tilaa: lämpötilaa, kosteutta, tuulia ja sadetta, tunneista muutamiin viikkoihin. Säähän vaikuttavat muun muassa valtameret, maanpinnan muodot ja jäätiköt. Yhdessä ilmakehän kanssa nämä muodostavat ilmastojärjestelmän.
Ilmastonmuutos taas on pitkäaikainen muutos ilmastojärjestelmän tilastoissa. Puhutaan siis useiden vuosikymmenien, vähintään noin 30 vuoden ajanjaksosta. Tilastollisia muuttujia ovat esimerkiksi keskilämpötilat sekä sääilmiöiden vaihtelut ja ääriolosuhteet. Ilmastonmuutos voi olla seurausta luonnollisista tekijöistä, kuten auringon säteilyn vaihtelusta tai tulivuorenpurkauksista, mutta nykyinen nopea muutos on pääosin ihmisten aiheuttamaa – erityisesti kasvihuonekaasujen lisääntymisen ja maankäytön muutosten vuoksi.
Säätä voidaan nykyään ennustaa varsin luotettavasti jopa viikoksi eteenpäin, kun taas esimerkiksi kausittaisia vaihteluita, kuten kuivuutta, pystytään ennustamaan rajoitetummin. Pitkän aikavälin ilmastonmuutosta voidaan kuitenkin ennakoida tarkasti silloin, kun sen aiheuttajat, kuten kasvihuonekaasupäästöt, tunnetaan tai niiden kehitys voidaan luotettavasti arvioida.
Ilmastolla tarkoitetaan tietyn alueen tyypillisiä sääolosuhteita pitkällä aikavälillä. Kun puhumme ilmastonmuutoksesta, viittaamme muutoksiin näissä pitkäaikaisissa säätiloissa.
Tämänhetkinen nopea ilmastonmuutos johtuu pääasiassa siitä, että ihmiset käyttävät koteihin, teollisuuteen ja liikenteeseen fossiilisia polttoaineita, kuten öljyä, kaasua ja hiiltä. Kun näitä poltetaan, ne vapauttavat ilmakehään kasvihuonekaasuja – erityisesti hiilidioksidia (CO₂). Nämä kaasut toimivat kuin jättimäinen peitto maapallon ympärillä, vangiten auringon lämpöä ja nostaen näin maapallon lämpötilaa.
Tällä hetkellä maailma on noin 1,2 astetta lämpimämpi kuin se oli 1800-luvulla. Samalla hiilidioksidin määrä ilmakehässä on noussut jopa 50 prosenttia.
Ilmastonmuutokseen liittyy lämpötilojen ja sääilmiöiden muutoksia pitkällä aikavälillä. Vaikka muutokset voivat olla myös luonnollisia – esimerkiksi auringon aktiivisuuden vaihtelusta johtuvia – ihmisen toiminta on ollut ylivoimaisesti tärkein syy ilmastonmuutokseen viimeisten parin sadan vuoden aikana. Merkittävin syy tähän on fossiilisten polttoaineiden laaja käyttö energiantuotannossa, liikenteessä ja teollisuudessa.
Maapallon ilmasto vaihtelee luonnostaan pidemmällä aikavälillä, vuosikymmenistä jopa tuhansiin vuosiin. Näitä luonnollisia vaihteluita aiheuttavat pääasiassa kaksi tekijää: ilmastojärjestelmän sisäiset vaihtelut sekä järjestelmään ulkoapäin vaikuttavat tekijät. Sisäisillä vaihteluilla tarkoitetaan energian, veden ja hiilen jatkuvaa kiertoa ilmakehän, merien, maa-alueiden ja jäätiköiden välillä. Ulkoisia tekijöitä puolestaan ovat esimerkiksi muutokset auringosta saapuvan säteilyn määrässä sekä tulivuorenpurkauksista johtuvat vaikutukset.
Viime aikoina ihmisten vaikutus ilmastoon on kuitenkin kasvanut merkittävästi. Käyttämällä fossiilisia polttoaineita, kaatamalla metsiä ja kasvattamalla runsaasti karjaa lisäämme ilmakehään suuria määriä kasvihuonekaasuja, jotka voimistavat kasvihuoneilmiötä. Tämä puolestaan johtaa ilmaston nopeaan lämpenemiseen ja voimistaa ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta.
Ilmastonmuutoksen taustalla on pääasiassa yksi ilmiö: kasvihuoneilmiö. Tietyt kaasut maapallon ilmakehässä toimivat samalla periaatteella kuin kasvihuoneen lasikatto – ne päästävät auringon lämmön sisään, mutta estävät osaa lämmöstä palaamasta takaisin avaruuteen. Tämä nostaa maapallon lämpötilaa ja aiheuttaa ilmaston lämpenemistä.
Monet kasvihuonekaasut esiintyvät luonnostaan, mutta ihmisen toiminta lisää niiden määrää ilmakehässä merkittävästi. Keskeisimpiä ihmisen aiheuttamia kasvihuonekaasuja ovat:
Näistä erityisesti hiilidioksidilla (CO₂) on suurin vaikutus ilmaston lämpenemiseen. Vuoteen 2020 mennessä CO₂:n määrä ilmakehässä oli kasvanut 48 prosenttia verrattuna aikaan ennen teollista vallankumousta (ennen vuotta 1750).
Muita kaasuja, kuten metaania, vapautuu ihmisen toiminnasta pienempiä määriä, mutta niiden vaikutus voi olla merkittävä. Metaani on itse asiassa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi, mutta sen elinikä ilmakehässä on lyhyempi. Typpioksiduuli puolestaan on pitkäikäinen kaasu, joka kertyy hitaasti ilmakehään ja pysyy siellä vuosikymmeniä tai jopa vuosisatoja.
Luonnolliset tekijät, kuten muutokset auringon säteilyssä tai tulivuoritoiminnassa, ovat aiheuttaneet vain pientä vaihtelua (arviolta alle ±0,1 °C) maapallon lämpötilaan vuosina 1890–2010. Tämän vuoksi voimme varmuudella sanoa, että nykyinen nopea ilmastonmuutos johtuu pääosin ihmisen toiminnasta.
Ilmastonmuutos näkyy jokaisen ihmisen arjessa monella tavalla. Kaikki alkaa auringosta, joka on maapallon ilmaston perusmoottori. Auringon lähettämä energia saavuttaa Maan riippuen säteilyn voimakkuudesta ja Maan etäisyydestä aurinkoon. Osa tästä valosta heijastuu heti takaisin avaruuteen – pilvistä, jäästä, vedestä ja maanpinnalta. Myös ilmakehässä olevat pienhiukkaset eli aerosolit, joita ihmisen toiminta osittain aiheuttaa, voivat voimistaa heijastumista.
Maapallon sitoma aurinkoenergia palautuu lopulta takaisin avaruuteen lämpösäteilynä eli infrapunasäteilynä. Tämä energia vaikuttaa kaikkiin osiin ilmastojärjestelmässä: ilmakehään, meriin, maan pintaan ja jäätiköihin. Tärkeimmät ilmakehän kaasut – typpi ja happi – eivät reagoi tämän infrapunasäteilyn kanssa. Tietyt muut kaasut kuitenkin imevät maan säteilemää lämpöä ja lähettävät sitä takaisin eri suuntiin, myös maanpintaa kohti. Tätä kutsutaan kasvihuoneilmiöksi, ja sitä aiheuttavia kaasuja kutsutaan kasvihuonekaasuiksi. Merkittävimpiä näistä ovat vesihöyry, hiilidioksidi (CO₂) ja metaani. Ilman tätä ilmiötä maapallon keskilämpötila olisi noin 33 astetta kylmempi, eikä elämä nykyisessä muodossaan olisi mahdollista.
Ilmakehämme toimii siis vähän kuin kasvihuoneen lasikatto – se päästää auringon valon sisään, mutta estää lämmön karkaamista kokonaan takaisin avaruuteen. Tämä pitää planeetan elinkelpoisena. Ihmisen toiminta on kuitenkin lisännyt näiden lämmön sitovien kaasujen määrää merkittävästi. Jopa kolme neljäsosaa ihmisen aiheuttamista päästöistä syntyy fossiilisten polttoaineiden – kuten hiilen, öljyn ja kaasun – polttamisesta.
YK:n hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) mukaan ilmaston lämpeneminen voidaan vielä rajata 1,5 asteeseen Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti. Nykyiset päästövähennystoimet eivät kuitenkaan riitä, ja ilmasto lämpenee liian nopeasti. Jos toimintatapoja ei muuteta, lämpötila voi nousta jopa kolme astetta tai enemmänkin. Jo 1,5 asteen ylittäminen tarkoittaisi erittäin vakavia seurauksia sekä luonnolle että ihmiskunnalle. Siksi jokaisen meistä on tärkeää ottaa ilmasto huomioon omissa valinnoissamme. Hiilijalanjäljen hyvittäminen on yksi konkreettinen keino, jolla jokainen voi edistää puhtaampaa tulevaisuutta.
Maapallon ilmasto on lämmennyt jo yli yhden asteen esiteollisesta ajasta. Arktisilla alueilla lämpeneminen on ollut vielä nopeampaa – jopa kaksinkertainen verrattuna muuhun maailmaan.
Äärimmäiset sääilmiöt ovat jo voimistuneet, vaarantaen ihmisten turvallisuuden ja toimeentulon eri puolilla maailmaa. Lämpenemisen seurauksena jotkut alueet voivat muuttua kokonaan asumattomiksi, kun viljelymaat aavikoituvat. Toisaalla taas äärimmäiset rankkasateet aiheuttavat ennennäkemättömiä tulvia, kuten viime aikoina Kiinassa, Saksassa, Belgiassa ja Alankomaissa.
Ilmastonmuutoksesta kärsivät pahiten köyhien maiden ihmiset, joilla ei ole varaa sopeutua muutoksiin. Monien kehitysmaiden maanviljelijät kärsivät jo nyt liian kuumasta ilmastosta, ja tilanne vain pahenee tulevaisuudessa.
Myös valtameret ja niiden ekosysteemit ovat uhattuina. Esimerkiksi Australian suuri valliriutta on menettänyt jo puolet koralleistaan vuoden 1995 jälkeen merten lämpenemisen seurauksena.
Lisäksi ikiroudan sulaminen Siperiassa vapauttaa ilmakehään valtavia määriä kasvihuonekaasuja, jotka pahentavat ilmaston lämpenemistä entisestään.
Lämpenevässä maailmassa eläinten selviytyminen vaikeutuu, koska ravinnon ja veden saatavuus heikkenee. Jääkarhujen selviytyminen vaikeutuu, kun jääpeite vähenee, ja norsujen täytyy etsiä päivittäin jopa 150–300 litraa vettä elääkseen.
Tutkijat ovat arvioineet, että tällä vuosisadalla saatamme menettää vähintään 550 lajia ilmastonmuutoksen vuoksi – ja tämä määrä kasvaa edelleen, jos emme ryhdy pikaisiin toimiin. Ilmastonmuutos on uhka meille kaikille, ja siksi jokaisen panosta tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan.
Ilmastonmuutos vaikuttaa luontoon monin eri tavoin – ja sen vaikutukset ovat jo nyt näkyvissä kaikkialla maailmassa.
Arktisten alueiden ympärivuotinen jääpeite on sulanut hälyttävää vauhtia, minkä seurauksena merenpinta nousee ja uhkaa rannikkoalueiden elämää ympäri maailman. Lisäksi meriin varastoituva ylimääräinen hiilidioksidi happamoittaa vettä ja vaarantaa merien ekosysteemit.
Myös Suomessa ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat konkreettisia: saimaannorppa ja lohikalat kärsivät jo muuttuneista sääoloista, ja esimerkiksi naali on ajautunut sukupuuton partaalle. Lisäksi kasvitautien ja tuholaisten määrä kasvaa merkittävästi, mikä puolestaan heijastuu ruoantuotantoon.
Säähän liittyvät ääri-ilmiöt, kuten voimakkaat rankkasateet ja pitkittynyt kuivuus, yleistyvät. Ne vaikuttavat ruoantuotantoon globaalisti ja vaikeuttavat monien lajien mahdollisuuksia sopeutua nopeasti muuttuviin olosuhteisiin.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät jakaudu tasaisesti ympäri maailmaa. Jotkut alueet lämpenevät nopeammin kuin toiset, ja sateiden määrä voi lisääntyä dramaattisesti yhdessä paikassa samalla, kun toisessa kärsitään entistä pahemmasta kuivuudesta.
Jos emme pysty rajoittamaan lämpötilan nousua 1,5 asteeseen, seuraukset ovat vakavia:
Ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt meidän kaikkien arkeen, vaikka sitä ei aina tule ajatelleeksi tai huomaa. Monet mieltävät ilmastonmuutoksen lähinnä lämpötilojen nousuksi, mutta se on vasta pieni osa kokonaisuutta. Koska maapallo on monimutkainen järjestelmä, jossa kaikki liittyy kaikkeen, muutos yhdellä alueella voi johtaa seurauksiin myös muualla. Siksi ilmastonmuutos koskettaa meitä kaikkia.
Ilmastonmuutoksen seurauksina näkyvät jo nyt esimerkiksi yleistyvät kuivuusjaksot, vesipula, vakavat maastopalot, tulvat, merenpinnan nousu, napa-alueiden jäätiköiden sulaminen, entistä rajummat myrskyt sekä luonnon monimuotoisuuden väheneminen.
Maapallon ilmasto on lämmennyt lähes yhden asteen verran 1800-luvun lopulta lähtien. Tämä muutos näkyy selvästi merenpinnan nousuna sekä meriveden lämpötilan nousuna. Samalla myös manner- ja vuoristojäätiköt sekä pohjoisen napa-alueen merijää ovat pienentyneet huomattavasti. Pohjoisilla alueilla myös sademäärät ovat lisääntyneet, ja paikoin sateet ovat voimistuneet jopa myrskyiksi asti.
Vuosien 1880 ja 2010 välillä maailman keskilämpötila on noussut noin 0,85 astetta, ja suurin osa tästä noususta (noin 0,72 astetta) on tapahtunut viimeisten 60 vuoden aikana. Keskimäärin lämpötila on noussut noin 0,12 astetta joka vuosikymmen.
Vuodesta 1980 alkaen jokainen vuosikymmen on ollut edeltävää lämpimämpi. Mittaushistorian tähän asti lämpimin vuosi on ollut 2016, ja sitä edelsivät lämpöennätykset vuosina 2014 ja 2015.
Globaalia ilmastonmuutosta on helpointa hahmottaa pitkällä aikavälillä. Keskilämpötilan muutoksia kannattaa seurata useiden vuosikymmenten aikajänteellä, jotta vaihtelut erottuvat selkeästi. Lämpötilan nousu ei ole ollut tasaista, vaan välillä nopeampaa ja välillä hitaampaa. Lyhytaikaisista muutoksista tehdyt johtopäätökset eivät anna luotettavaa kuvaa ilmaston pitkän aikavälin kehityksestä.
Maapallon keskilämpötilan nousun lisäksi useilla alueilla on havaittu muutoksia äärilämpötiloissa 1950-luvun jälkeen. Päivälämpötilat ovat kohonneet ennen näkemättömän korkeiksi ja myös öisin lämpötila pysyttelee tuntuvasti korkeammalla. Pakkasjaksot ovat vastaavasti taas lyhentyneet tai vähentyneet.
Valtamerien ylimmät kerrokset aina 700 metrin syvyyteen saakka ovat lämmenneet viimeisten neljänkymmenen vuoden aikana nopeasti. Eniten on lämmennyt merien pintaosa, eli pinnalta 75 metrin syvyyteen ulottuva vesimassa. Sen lämpötila on noussut keskimäärin 0,11 astetta vuosikymmenessä eli yhteensä melkein puoli astetta. Lämpeneminen johtuu siitä, että ilmaston lämmetessä myös maapallon ilmastojärjestelmän sisältämän lämpöenergian määrä kasvaa samassa suhteessa. Tästä lisäenergiasta jopa yli 90 prosenttia on varastoitunut meriin ja vesimassoihin. Lämpeneminen on kuitenkin todennäköisesti lähtenyt käyntiin jo huomattavasti aiemmin.
Merenpinta on keskimäärin noussut maailmanlaajuisesti reilun sadan vuoden aikana noin 19 senttimetriä. Puhumme siis vuosien 1910-2015 välisestä ajasta. Suurin osa tästä, eli noin 75 prosenttia, merenpinnan noususta on aiheutunut vuoristojäätiköiden sulamisesta sekä arktisten alueiden sulamisesta.
Meriveden pintakerros on happamoitunut jopa 26 prosentilla eli veden pH-arvo on laskenut teollisuutta edeltävään aikaan verrattuna 0,1 yksiköllä. Meriveden happamoitumista aiheuttaa pääasiassa hiilidioksidi, sillä valtavat vesimassat sitovat sitä suoraan ilmakehästämme. Jopa 30% ihmiskunnan tuottamasta hiilidioksidipäästöistä päätyy meriin. On siis todella tärkeää, että jokainen meistä hyvittää oman hiilijalanjälkensä!
Pohjoisilla ikiroudan peittämillä alueilla maan lämpötila on paikoin noussut jopa 2-3 astetta sitten vuoden 1980. Esimerkiksi Venäjän pohjoisosissa ikiroudan routakerros on ohentunut ja roudan peittämä maa-alue on pienentynyt.
Etenkin keväisin Pohjoisella pallonpuoliskolla on havaittavissa voimakkaita lumialueiden supistumisia. Suurin muutos tapahtuu tilastollisesti aina kesäkuun alussa, kun lumipeitteen koko kutistuu puoleen alkuperäisestä koostaan. Tätä on havaittu jo 1950-luvulta asti.
Etenkin Pohjoisella pallonpuoliskolla sademäärien on havaittu lisääntyneen Vaikutukset näkyvät selkeästi esimerkiksi Pohjois-Euroopassa. Välimeren alue, Afrikka sekä Sahelin ovat kokeneet vastakkaisen muutoksen – sateet ovat vähentyneet. Aikaisimmat muutokset ovat havaittu jo 1900-luvun alkupuolella, mutta luotettavia tilastotietoja on saatavilla vasta 1950-luvulta eteenpäin.
Etenkin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa on myös aikaisempaa enemmän rankkasateita, joiden voimakkuudet voivat nousta korkeiksikin. Vastaavasti Afrikan sekä Välimeren alueiden kuivuusjaksot ovat pidentyneet ja muuttuneet ankarammiksi.
Luonnollinen vaihtelu sademäärissä on kuitenkin suurta, joten ihmiskunnan vaikutus ei välttämättä ole kovin selkeä muutoksiin – ei voida kuitenkaan kieltää sitä, etteikö sateet muuttuisivat meidän takiamme. Ilmastonmuutos seuraukset näkyvät globaalisti sademäärissä.
Jokaisella ihmisellä on mahdollisuus vaikuttaa ilmastonmuutokseen, ja meidän kaikkien tulisikin toimia nopeasti muutoksen hillitsemiseksi. Omia kulutustottumuksia on mahdollista muuttaa kestävimmiksi, mutta kaikkea ei voi silti aina täysin nollata. Siksi hiilijalanjälkeä voi pienentää myös kompensoimalla – ja siihen Ilmastokauppa tarjoaa helpon ratkaisun.
Ilmastonmuutoksen torjumisen tärkeimpiä keinoja ovat fossiilisista polttoaineista luopuminen, siirtyminen kestäviin ja uusiutuviin energiamuotoihin, energiatehokkuuden lisääminen, liikenteen sähköistäminen, luonnollisten hiilinielujen vahvistaminen sekä ilmastoystävällinen ruoantuotanto ja kulutus. Ilmastotoimien ja luonnon monimuotoisuuden suojelun tulisi olla kaiken päätöksenteon ja budjetoinnin perusta niin Suomessa kuin koko EU:ssakin.
Fossiilisista polttoaineista siirtyminen on nyt helpompaa kuin koskaan, sillä markkinoilla on tarjolla monipuolisesti sähkö- ja lataushybridi-autoja. Energiantuotannossa kannattaa hyödyntää tuuli- ja aurinkovoimaa, lämpöpumppuja sekä maalämpöä. Myös liikenteessä tulisi panostaa kevyen liikenteen väyliin ja toimivaan julkiseen liikenteeseen, sillä ne paitsi vähentävät päästöjä, myös houkuttelevat ihmisiä ympäristöystävällisiin valintoihin. EU-vaatimukset edellyttävätkin autokannan sähköistymistä vuoteen 2035 mennessä. Fossiilisia polttoaineita voidaan lisäksi korvata kestävästi tuotetuilla biopolttoaineilla, joita voidaan käyttää myös raskaassa liikenteessä, meriliikenteessä ja lentoliikenteessä.
Päästöjen vähentämisen ohella myös jo ilmakehään vapautunut hiili pitää saada takaisin sidottua maahan. Paras tapa tähän on ylläpitää ja suojella metsiä ja soita, jotka toimivat tehokkaina luonnollisina hiilinieluina. Tällä hetkellä jopa Suomen vuotuiset metsähakkuut ovat liian suuria ilmaston näkökulmasta, puhumattakaan globaalista tilanteesta esimerkiksi Brasiliassa. Luonnon monimuotoisuuden kannalta näihin kysymyksiin tarvitaan kestävämpiä ratkaisuja.
Ruoantuotannon ilmastovaikutuksista on keskusteltu pitkään, ja on selvää, että nykyinen lihankulutus kuormittaa ilmastoa liikaa. Siksi tuotantoa ja kulutusta on tärkeää ohjata kasvispainotteisempaan suuntaan, ja samalla myös ruokahävikkiä pitää vähentää merkittävästi. Liha- ja maitotuotteiden tuotanto aiheuttaa valtavia päästöjä, joten kasvisten sekä vastuullisesti pyydetyn kalan määrää suomalaisten lautasilla on syytä lisätä tuntuvasti.
Päästökauppa.fi tarjoaa verkkokaupassaan suomalaisille helpon tavan kompensoida ne päästöt, joita ei voi omilla elämäntapamuutoksilla täysin poistaa. Esimerkiksi yksityisautoilu on monelle välttämätöntä, mutta verkkokauppamme avulla voit helposti hyvittää myös siitä syntyvät päästöt ja tehdä näin osasi puhtaamman tulevaisuuden puolesta.
Ilmastonmuutos vaikuttaa monella tapaa meidän kaikkien terveyteen, asumiseen, turvallisuuteen ja jopa työhön. Vaikka vaikutukset eivät aina ole heti nähtävissä, monet kärsivät jo nyt vakavista seurauksista, erityisesti pienissä saarivaltioissa ja kehitysmaissa. Esimerkiksi merenpinnan nousu pakottaa kokonaisia yhteisöjä jättämään kotinsa, ja pitkittynyt kuivuus lisää nälänhätää. Lähitulevaisuudessa ilmastopakolaisten määrä tulee kasvamaan entisestään.
Ilmastonmuutos on yhteinen ongelma, johon jokainen meistä vaikuttaa arkisilla valinnoillaan. Kasvihuonekaasupäästöjä syntyy eniten asumisesta, liikkumisesta, ruoasta sekä kuluttamistamme tavaroista ja palveluista. Jokainen voi kuitenkin tehdä osansa valitsemalla vastuullisemmin. Tehdään yhdessä parempia valintoja puhtaamman tulevaisuuden puolesta ja kannustetaan myös muita tekemään samoin – sillä meillä on vain yksi maapallo, josta pitää huolehtia.
Ihmisten toimien seurauksena ilmastomme lämpenee liian nopeasti, josta seuraa useita erilaisia ongelmia. Eläinlajit eivät ehdi sopeutua uuteen ilmastoon, ruoan tuotanto vaikeutuu useilla alueilla ja merivesi sekä nousee että lämpenee dramaattisesti. Ilmastonmuutos on vakava ongelma planeettamme tulevaisuuden kannalta, joten nyt on aika toimia!
Merivesi on jo nyt noussut lähes 19 senttimetriä viimeisimmän sadan vuoden aikana. Se on lisäksi lämmennyt noin puoli astetta.
Jokaisen yksilön teot vaikuttavat kokonaisuuteen – mieti omia kulutustottumuksiasi sekä ruokavaliota. Miten voisit tehdä niistä kestävämpiä ilmaston kannalta? Koska kaikkia päästöjä ei voi vähentää, voit helposti hyvittää hiilijalanjälkesi Ilmastokaupan avulla! Lue lisää verkkokaupastamme.
Ilmasto muuttuu luonnollisestikin aikakausien välillä – jääkaudet ja esimerkiksi dinosauruksien aikakausi eroavat lämpötiloiltaan huomattavasti. Ihmiskunnan vaikutus ilmastonlämpenemiseen on kuitenkin havaittavissa, sillä ilmasto muuttuu nopeammin kuin koskaan aiemmin. Kulutustottumuksemme aiheuttavat kasvuhuonekaasuja, jotka aiheuttavat monia ongelmia ilmastossamme.
Monet asiat voivat saada ilmaston muuttumaan itsestään. Maan etäisyys auringosta voi muuttua. Aurinko voi lähettää enemmän tai vähemmän energiaa. Valtameret voivat muuttua. Tulivuoren purkautuessa se voi muuttaa ilmastoamme.
Useimmat tiedemiehet sanovat, että ihmiset voivat myös muuttaa ilmaston. Ihmiset ajavat autoja. Ihmiset lämmittävät ja viilentävät talojaan. Ihmiset kokkaavat ruokaa. Kaikki nämä asiat vievät energiaa. Yksi tapa saada energiaa on polttaa hiiltä, öljyä ja kaasua. Näiden asioiden polttaminen tuo kaasuja ilmaan. Kaasut aiheuttavat ilman lämpenemisen. Tämä voi muuttaa paikan ilmastoa. Se voi myös muuttaa maapallon ilmastoa.