Jäätiköiden sulaminen

Jäätiköiden sulaminen on yksi ilmastonmuutoksen näkyvimmistä ja huolestuttavimmista seurauksista. Vuosisatoja vakaana pysyneet jäämassat vetäytyvät nyt kiihtyvällä tahdilla, muuttaen maisemia ja vaikuttaen syvästi koko maapallon ekosysteemiin. Kyse ei ole vain syrjäisistä vuoristoseuduista tai napajäätiköistä – ilmiöllä on isoja vaikutuksia myös merenpinnan nousuun ja sitä kautta eläinlajien selviytymiseen sekä ihmisten elinolosuhteisiin eri puolilla maailmaa.

Tässä artikkelissa sukellamme tarkemmin siihen, miksi jäätiköt sulavat, mitä seurauksia sillä on, ja millä keinoilla kehitys saataisiin pysähtymään tai edes hidastumaan. Jäätiköiden tarina on samalla kertomus koko planeettamme hyvinvoinnista – ja meistä itsestämme sen osana.

hyvitä hiilijalanjälkesi

Jäätikön sulaminen nostaa merenpintaa

Ilmaston lämpeneminen näkyy selvästi myös merissä – etenkinveden lämpötilan nousuna ja jäiden hupenemisena. Kun ilmasto lämpenee, maapallolle kertyy lisää lämpöenergiaa, ja suurin osa siitä on varastoitunut juuri meriin.

Meret pystyvät sitomaan valtavasti lämpöä, sillä niiden vesimassa on moninkertainen ilmakehään verrattuna. Esimerkiksi jo kymmenen metrin syvyinen vesikerros painaa yhtä paljon kuin koko ilmakehän ilmapatsas, ja valtameret ovat useita kilometrejä syviä. Lisäksi veden lämmittäminen vaatii paljon enemmän energiaa kuin ilman – noin nelinkertaisen määrän massayksikköä kohden.

Kun vesi lämpenee, se myös laajenee. Tämä veden lämpölaajeneminen on yksi isoimmista syistä merenpinnan nousuun ilmastonmuutoksen alkuvaiheessa. Lisäksi sulavat vuoristojäätiköt tuovat lisää vettä meriin, mikä kiihdyttää merenpinnan nousua entisestään – ainakin lyhyellä aikavälillä.

Tulevaisuudessa jäätiköiden sulaminen on merenpinnan nousun tärkein syy

Etelämantereen ja Grönlannin valtavat mannerjäätiköt reagoivat ilmastonmuutokseen hitaasti. Toistaiseksi ne eivät näytä nostaneen merenpintaa yhtä paljon kuin pienemmät jäätiköt, mutta arviot vaihtelevat ja tarkat mittaukset ovat edelleen haastavia. Kun kuitenkin katsotaan pidemmälle tulevaisuuteen – vaikkapa satojen vuosien päähän – on hyvin todennäköistä, että juuri nämä isot napajäätiköt muodostuvat suurimmaksi yksittäiseksi tekijäksi merenpinnan nousussa.

Ilmastonmuutoksessa on kyse ennen kaikkea ylimääräisestä lämpöenergiasta, jota varastoituu koko ilmastojärjestelmään. Suurin osa tästä energiasta päätyy meriin, mutta sitä sitoutuu myös muihin osiin – esimerkiksi jäätiköiden sulamiseen ja ilman sekä maaperän lämpenemiseen.

Yksi tutkimus jaksoilta 1961–2003 ja 1993–2003 osoittaa, että noin 90 % koko ilmastoon varastoituneesta ylimääräisestä lämpöenergiasta on imeytynyt meriin.

Loppu jakautuu muun muassa seuraaviin:

  • Pienten jäätikköjen sulaminen
  • Grönlannin jään sulaminen
  • Etelämantereen jään sulaminen
  • Maan pintakerroksen lämpeneminen
  • Ilmakehän ja vesihöyryn lämpötila
  • Merijään sulaminen

Vuoden 1961 ja 2003 välillä lämpöenergian kokonaismäärän on arvioitu kasvaneen noin 15,9 x 10²² joulea. Tästä määrästä noin 14,2 x 10²² joulea on mennyt meriin. Luvut eivät ole täysin tarkkoja, mutta oheinen kuva antaa osviittaa!

jäätiköiden sulaminen vaikutus

Nouseva merenpinta nielee koteja, kyliä ja kulttuureja

Tuore IPCC:n eli hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin raportti piirtää karun kuvan tulevaisuudesta. Jää, lumi ja ikirouta katoavat maapallolta hälyttävällä vauhdilla. Esimerkiksi Grönlannin jääpeite sulaa noin 278 miljardin tonnin verran vuodessa – se vastaa suunnilleen 50 000 Gizan pyramidin painoa. Eikä kyse ole vain pohjoisesta: jäätiköt hupenevat samaan aikaan myös Etelämantereella.

Jäätiköiden sulaminen ei ole vain kaukaisten napaseutujen ongelma – sen vaikutukset ulottuvat kaikkialle. Merenpinta nousee nyt 2,5 kertaa nopeammin kuin 1900-luvulla, ja seuraukset ovat tuntuvia. Rannikolla sijaitsevat miljoonakaupungit ja matalalla merenpinnan tasolla olevat saarivaltiot ovat erityisen haavoittuvia. Muutoksen vaikutukset näkyvät jo nyt konkreettisesti eri puolilla maailmaa – Grönlannissa, Fidzillä, Miamissa ja Bangladeshissa.

hyvitä hiilijalanjälkesi

Jäätiköiden sulaminen – mitä sinä voit tehdä?

Jäätiköiden sulaminen on iso kriisi koko ihmiskunnalle. Onneksesi Päästökauppa.fi tarjoaa helpon väylän taistella vastaan!

Päästökauppa.fi tarjoaa myös yksityishenkilöille mahdollisuuden osallistua päästökauppaan. Voit ostaa kauttamme pois samoja päästöoikeuksia, joista yritykset kilpailevat. Mitä enemmän yksityishenkilöt ostavat oikeuksia pois markkinoilta, sitä vähemmän niitä jää yritysten käyttöön – näin yritykset joutuvat entistä voimakkaammin pienentämään päästöjään, ja sitä kautta hidastamaan ilmastonmuutosta ja jäätiköiden sulamista.

Voit siis helposti kompensoida esimerkiksi oman henkilöautosi aiheuttamat päästöt ostamalla vastaavan määrän päästöoikeuksia. Näin hyvität henkilökohtaisen hiilijalanjälkesi. Olemme tehneet tästä helppoa ja vaivatonta, jotta jokainen voi osallistua ilmastonmuutoksen torjuntaan. Jokaisen ihmisen teoilla on merkitystä, ja yhdessä voimme saavuttaa paljon!

Kun ostat päästöoikeuksia verkkokaupastamme kompensoidaksesi omat hiilidioksidipäästösi, saat sähköpostiisi virallisen Päästökauppa.fi-sertifikaatin todisteeksi hankinnastasi. Tämän jälkeen ostamme EU:n päästökaupasta sinun puolestasi vastaavan määrän päästöoikeuksia pois markkinoilta. Näin vaikutat aidosti ja konkreettisesti ilmaston hyväksi.

tästä kauppaan

Usein kysytyt kysymykset

Jäätiköiden sulaminen johtuu ilmaston lämpenemisestä, joka nostaa ilman ja merten lämpötiloja. Lämpimämpi ilmasto nopeuttaa jään sulamista sekä suoraan ilmasta että alhaalta päin meren ja maaperän kautta. Myös kasvihuonekaasujen aiheuttama ilmastonmuutos kiihdyttää tätä prosessia.

Jäätiköt sulavat ennennäkemättömällä nopeudella. Esimerkiksi Grönlannin jääpeite pienenee yli 270 miljardilla tonnilla vuodessa. Merenpinta nousee nyt noin 3–4 millimetriä vuodessa, mikä on yli kaksinkertainen vauhti verrattuna 1900-lukuun.

Eniten vaarassa ovat merenpinnan tasolla sijaitsevat alueet: suurkaupungit kuten Miami ja Jakarta, sekä pienet saarivaltiot kuten Fidži tai Malediivit. Tulvariskit kasvavat, maaperä suolaantuu ja ihmisiä joudutaan siirtämään uusille alueille.

Kyllä, mutta aika on käymässä vähiin. Ilmastopäästöjen nopea vähentäminen, uusiutuvan energian käyttö ja kansainväliset ilmastosopimukset voivat hillitä lämpenemistä ja siten hidastaa jäätiköiden sulamista. Mitä nopeammin toimitaan, sitä enemmän vahinkoa voidaan estää.